Me käytiin siis tuossa lokakuussa pienellä minilomalla Tallinnassa. Ja se oli meille molemmille ensimmäinen kerta!! Toki joskus on laivalla ollu, mutta maissa ei oo tullu käytyä ja laivareissutki on aika vähäsiä ollu.. en mitenkää ihan kauheesti jostain syystä lämpee moisille. Toki hyvässä seurassa... No mutta nyt jotain kuvia.

Mentiin ylitte pikapaatilla siis Wiikkarin Expressillä. Oli kyllä vähän myrskyistä ja tuulista.. Laiva pomppi ja keikku ja ulkona käydessä tuli hienot pärskeet yhtäkkiä jääkylmää vettä päälle. :) Ei pelottanu yhtään, mutta kun Buffetruokia laahattiin pöytään, nii kävely oli ehkä hieman hankalaa.

 

Yövyimme kahden yön verran Hotel Bernissä, joka sijaitsee aivan vanhan kaupungin lähellä. Hotelli oli pieni, rauhallinen ja siisti. Ei mitään megalomaanisen ihmeellistä eikä kylpyläjuttuja tms, mutta niitä emme tulleet hakemaankaan. Hinta-laatusuhde oli kuitennkin hyvä. Aamiaisbuffet oli aika perussettiä, mutta täysin riittävä meille. Ja respan palvelu oli oikein ystävällistä ja iloista. :)

Eipä aikaakaan kun singahdimme ihmettelemään Vanhan kaupungin pikkuruisia kuja ja katuja ja hienoja taloja. Tässäpä nyt muutamia kuvia. :)

Muurinvierustaa.

Jänniä oviaukkoja.

  

Paljon katseltavaa sekä ylhäällä että alhaalla..

Lohikäärmekuningas pyrki ulos ampuma-aukosta? Mikä lie ollu tuonkin idea.. monesta kohtaan tuosta rakennuksen yläosasta törötti tollasia.. olisko ollu jänskästi naamioituja ilmastointijuttuja?

Tuo aukio ja nuo eriväriset talot oli ihania!! <3

 

Joku maatuskamummo.. ;) Ja hieno ovi.

  

  

Monenmoista kiinnostavaa tuli vastaan kujilla. Vanhassa kaupungissa ihaninta oli just haahuilu. Käveli summanmutikassa jotain kapeaa kujaa ja päätyi toiselle kapealle kujalle, jossa oli hienoja arkkitehtuurisia juttuja, tai hienosti "risainia" eli romua oli käytetty kekseliäästi hyödyksi putiikkien edessä... monta kertaa meinasi naurattaa. Esim tämä:

 

Ja keskeltä kivirakenteisia taloja löytyi tämmönenkin... hmm...

Välillä hipsimme myös näköalapaikalle..

Miks nykyajan kaupungit ei näytä enää näi ihalle? Vaikka en ehkä tiiä, haluisinko asua missään kylmissä ja kosteissa linnoissakaan.. :D

Ja ihanaa oli myös aina sopivan kohdalla poiketa sisään johonkin kahvilaan tai ravintolaan. Tämä seuraavakin kahvila oli virolainen kahvilaketju, mutta varsin persoonallinen leima oli tälläkin kahvilalla:

Eli tuo kahvila oli hyvin vanhan talon kellarissa.. ikkunat oli kadun korkeudella. Hetken ovella mietti, että mihinköhän tässä on tultu taas ja tarvisiko täällä kehittää jo joku ahtaan paikan kammo. Sen verran matalaa oli ja oviaukoista piti kumartua että mahtui. Mutta oi kuule ihana!! Ihan ku olis jossai ihan toisessa maailmassa ku tuonne meni. Tän tyyylisiä paikkoja oli paljonkin. Tuo keskiaikanen kaupunki oli hienosti korostettuna. Tuo Vanha Tallinnahan on parhaiten säilyneitä keskiaikaisia kaupunkeja Euroopassa ja olikos se Unescon maailmanperintökohdekin.

Niin, ja tässä vielä yhestä kahvilasta kuva. Monenkohan vuoden steariinit tuossa on? Aika hieno, vai mitä mieltä?

Kuvia ny olis vaikka millä mitalla. Mutta kun monelle tuo Tallinna lienee tuttu jo ennestään, nii empä vihti enempää teitä kiusata. :)

Mutta tuohon kaupunkiin ei oo vaikee ihastua!